Yhteisöllistä kielenoppimista ympäri Suomen - aluekoulutusten antia

Luetaan yhdessä -verkoston aluekoulutuksiin osallistui kevätkaudella 86 vapaaehtoista opettajaa. Tämän vuoden koulutuksessa haettiin vertaiskokemuksia, keskusteltiin oppimistuokioista ja pohdittiin, millaisen käsityksen kielenoppimisesta jaamme.

Aluekoulutus järjestettiin tänä vuonna kolmessa kaupungissa ja etänä. Maaliskuussa koulutukset aloitti Helsingissä järjestetty, osallistujamäärältään suurin tapahtuma naistenpäivänä 8.3. Viikkoa myöhemmin sama koulutus järjestettiin Etelä-Pohjanmaalla, Seinäjoella. Pienen tauon jälkeen 19.4. tapasimme Kuopiossa savolaisia vapaaehtoisia. Ennen vappua ”kiertue” huipentui Zoom-koulutukseen, johon osallistui vapaaehtoisia monilta paikkakunnilta ympäri Suomea.

Oli todella hienoa, että aluekoulutus oli järjestetty sekä etäkoulutuksena Zoomissa että lähikoulutuksina. Etäkoulutus järjestelyineen toimi mielestäni hyvin.

Etäkoulutuksen osallistujan palaute

Pandemia-ajan jälkeen vapaaehtoisilla oli suuri tarve nähdä toisiaan ja jakaa kokemuksia. Siksi aluekoulutuksen työtapa oli tällä kertaa työpajamainen – halusimme mahdollistaa keskustelun ja kannustaa tutustumaan vapaaehtoiskollegoihin muista ryhmistä. Kevensimme ohjelmaa tutustumisbingolla ja arvonnalla.

Oppimistuokiot puhuttivat

Koulutuksessa vapaaehtoisille esiteltiin vuoden aikana luotujen oppimistuokioiden taustaa ja käyttöä. Suomen kielen oppimistuokiot on luotu paitsi ryhmien toiminnan suunnittelun apuvälineeksi, myös selkeyttämään ja yhdenmukaistamaan toimintamalliamme eri ryhmissä. Moni koki saaneensa oppimistuokioista apua teemojen valintaan ja opiskeltavan asian rajaamiseen. Toisaalta uuden työkalun haltuunotto koettiin myös jonkin verran työlääksi.

Olemme käyttäneet tuokiosuunnitelmia syksystä lähtien, joten ne olivat minulle tuttuja. Sain kuitenkin vahvistusta sille, että olemme tehneet asioita ihan oikein.

Lähikoulutuksen osallistujan palaute

Oppimistuokiot linkittyvät myös tavoitteisiimme: jokaisen tuokion keskiössä on arkikielen oppiminen ja osallistujien osallisuuden tukeminen. Lisäksi aihepiirejä on valittu alatavoitteisiin liittyen: mukana on matemaattisia perustaitoja, digitaitoja, yhteiskuntaan, opiskeluun ja työelämään liittyviä teemoja kielitietoisesti ja eri tasoille eriytettynä. Jokaisen tuokion tärkein osa on suullinen harjoittelu eli vuorovaikutustehtävät. Lisäksi mukana on teemaan liittyviä luetunymmärtämis- ja sanastotehtäviä. Toistomalli on mukana aivan alkeita opettelevien ryhmässä.

Suomen kielen oppimistuokiot 1 (15 ensimmäistä teemaa)
Suomen kielen oppimistuokiot 2 (20 seuraavaa teemaa)

Yhteistä oppimiskäsitystä jahtaamassa

Yksi kiinnostavimmista keskusteluista koulutuksessa koski verkostossa jaettua kielenoppimiskäsitystä. Kielenoppimiskäsityksellä tarkoitetaan ymmärrystä siitä, miten kieltä opitaan ja omaksutaan. Helsingin koulutuksessa perustavaa laatua olevista kysymyksistä olivat keskustelemassa panelistit Merja Sipi Espoon Kilon Luetaan yhdessä -ryhmästä, Ulla-Maija Keränen ja Yusda Usman Luetaan yhdessä -etäryhmästä sekä erityisopettaja ja Toisto-kouluttaja Niina Rönty. Muissa koulutuksissa ääneen pääsivät osallistujat pari- tai ryhmäkeskusteluissa.

Luetaan yhdessä -verkoston kielenoppimiskäsitys on funktionaalinen. Se tarkoittaa, että kieltä opitaan ja omaksutaan vuorovaikutuksessa ja sen perimmäiset motivaationlähteet ovat yhteys muihin ja yhteisön jäsenyys. Kieltä opitaan kieleilemällä – käyttämällä monenlaisia kielellisiä resursseja monipuolisesti yhteyden luomiseen. Kieleilystä voi lukea lisää esimerkiksi tästä Intke-Hernandezin artikkelista. Moni vapaaehtoinen peräänkuulutti ryhmiin turvallista ja luottamuksellista ilmapiiriä, jotta oppiminen ylipäätään olisi mahdollista.

Eri paikkakunnilta olevien ryhmäläisten tapaaminen ja kokemusten vaihto oli antoisaa. Illan vetäjä toi tärkeitä virikkeitä ja ymmärrystä usein haasteelliseen tehtäväämme heterogeenisten oppijoiden parissa.

Lähikoulutuksen osallistujan palaute